Geranium viisi vuotta, onnea!

Olipahan huikean hauska ja antoisa reissu Köpikseen, eipä voi muuta sanoa.

Rasmus Kofoed ja Soren Ledet, Geraniumin perustajat päättivät irrotella oikein kunnolla viisivuotisjuhliaan, jonka aikana ravintolalle on myönnetty kaksi tähteä sekä viimeisimpänä nouseva kolmonen. Jos jollekin ravintolalle sen soisi, niin juurikin Geraniumille olla se Pohjoismaiden ensimmäinen kolmen tähden ravintola, niin huikealla taidolla ja intohimolla on kyseinen mökki rakennettu. Rasmushan on ainoana kokkina maailmassa voittanut kaikki mahdolliset pystit Bocuse d’Or kisassa pronssista kultaan.

Paikalle oli kutsuttu kavereita kuten kolmen tähden sankari Jakob-jan Boerma Hollannista, kahden tähden Sang Hoon Degeimbre Belgiasta, Regis Marcon yksi ensimmäisiä Bocuse d’Or voittajia Ranskasta, jonka ravintolalla on myös kolme tähteä, Bo Bech, Rasmus itse sekä Thorsten Schmidt Tanskasta, David Toutain Ranskasta samaa nimeä kantavasta ravintolastaan joka on myös palkittu yhdellä tähdellä, Bent Stiansen Norjan ensimmäinen Bocuse d’Or voittaja ravintola Statholdergaardenista, Ronny Emborg New Yorkista, joka on kahden tähden ravintola Ateran päällikkö, Gunnar Gislason Islannista ravintola Dillistä, Vladislav Djatsuk ravintola Tsaikovskista Tallinnasta, sekä Esben Holmboe Bang Norjasta ravintola Maaemosta. Kavereillahan on tähtiä ja mainetta vaikka muille jakaa. Oli kyllä huikean mielenkiintoista nähdä kun täysin erilaiset sepät työskentelivät yhdessä ja hauskaa oli. Homman jujuna oli mielestäni hieman hienosäätöä kaivannut idea, jossa jokainen suunnitteli haluamansa annokset ilman minkäänlaisia rajoituksia, ja tämä oli toisaalta juuri se idea mitä Rasmus halusi nähdä. Ei maailman paras menukokonaisuus vaan mielenkiintoisin, juuri sellainen missä tähdet tekevät sitä mitä haluavat.

Vieraina toimivat toinen toistaan tärkeämpi toimittaja, kriitikko tai ravintolan kantis. Ongelmana oli että kun kaikki suunnitellut annokset niin lounaalla kuin illalla laitettiin läjään ja syötettiin samoille asiakas paroille niin he saivat eteensä yli 60 annosta kymmenen tunnin aikana. Itse olisin harkinnut rajoittaa annoskokoa tai vaihtaa illan ja lounaan asiakkaat niiden välissä. Meidän dinnerillä tarjoamamme Nuorgamilaisen poron sydäntä, verta ja juuriselleriä saivat kovat kehut vaikkakin vuoromme oli vasta toiseksi viimeisenä ja asiakkaat täynnä kuin ne kuuluisat ilmapallot. Tilaisuutta voikin kutsua kaikkien aikojen syömingeiksi, koska sen verran kovaa oli meininki, ruoan ja juomien määrässä kun juttelin asiakkaiden kanssa. Paikalla oli Suomestakin asti muutama toimittaja, jotka yhtyivät mielipiteeseeni. Mutta kaikessa loistossaan olihan kuitenkin kaikille upea kokemus. Eipä tule mieleen mistä toisesta ravintolasta saisi samanlaisen kattauksen.

Parasta antia oli nähdä miten erilaisia annoksia kaikki loihtivat vaikkakin raaka-aineiksi oli päätynyt muutamia samoja herkkuja. Hauskaa oli huomata että Bent Stianssen, joka muuten on entinen esimieheni Norjan ajoilta oli valinnut myös poron pääruoalle ja lakan pettariin, aivan kuten mekin… jotain yhteistä meillä vuonomaan kanssa taitaa olla.

En rupea erikseen käymään annoksia läpi, koska kuten mainitsin niitä oli huikea määrä. Lounaalla kuitenkin meidän vääntämäämme puikulaperunaa lapista, karamellisoitua sipulia ja poltettua Keisarin juustoa kehuttiin jopa lounaan parhaaksi. Suitsutus hiveli hipiäämme, sen verran kovassa porukassa olimme kuitenkin. Oli hienoa huomata kuinka kovaa arvostusta siellä nautimmekaan Suomalaisina ja hienoa oli että omaa duunia aika ajoin jopa arvostetaan.

Meininki keittiössä meinasi useampaan otteeseen pitkän sunnuntaiserviisin aikana karata käsistä, niin paljon oli keittiöön egoa pursotettu kerrallaan. Onneksi sentään Geraniumin keittiössä tilaa piisasi, joten kaikki pysyi uomissaan. Keittiössä tosiaan on sen verran eri sopukoita ja osia etten kerennyt kaikkia annoksia kuvaamaan, mutta onneksi siellä oli muutama palkattu kuvaaja jotka tallensivat tapahtuman niin valo- kuin videokuviinkin, joten parempaa materiaalia tulee piakkoin.